|
Elämyksiä kouluvuosien varrelta
![]()
Taiteellinen johtaja Sami Kojonen mainitsee kouluaikojen kohokohdiksi jokaisen kevät- ja joulujuhlan tunnelmineen, jolloin mielialaa kohotti myös alkava loma. Lisäksi ala-asteella saadut perinteiset kevät- ja joulupussit olivat hellyttäviä.
Sami muistelee lämmöllä pienen kyläkoulun tunnelmaa hiihtokilpailuineen ja pienen keittolan tuoksuineen.
– Murrosikävuosina luokan meteli oli melkoinen ja ilmatilan täyttivät lentävät kumit ja muu materiaali, mikä ei ollut ollenkaan kivaa, koska tarkoituksena oli kuitenkin opiskella. Yläasteella ja lukiossa parasta oli kenties jonkinlainen suuruuden tuntu ja se, että tunsi olevansa jo "iso", Sami vertailee.
Räjähtävää kemiaa
Hauskin muisto kouluajoilta sijoittuu kemian tunnille, jolla oli tarkoitus näyttää kuinka vety voi palaa kauniilla sinisellä liekillä räjähtämisen sijaan. Opettajalla oli letkullinen pullo, jossa kemikaalit poreilivat vetyä muodostaen. Letkun päässä oli lasiputkesta tehty suulake, josta tuli kaasua - ensin hapen ja vedyn sekoitusta. Myöhemmin suulakkeesta oli tarkoitus tulla puhdasta vetyä, mikä palaisi kauniilla liekillä.
Jostakin syystä opettaja ei omasta ohjeestaan huolimatta ensin odottanut, että pullosta poistuu happi ennen liekin sytyttämistä suulakkeen päähän, vaan tuikkasi tulta suulakkeeseen.
Seurasi valtava räjähdys, jossa lasimalja pirstoutui pieniksi palasiksi ja pelkkä letku jäi opettajan käteen. Sirpaleet levisivät koko luokkaan ja hetken ajan seurasi täysi hiljaisuus räjähdysäänen laannuttua. Opettaja oli yllättyneen näköinen, ja totesi vakavana: "Tästä ei sitten puhuta kenellekään".
|
|